Historian vaiheita Amerikkaan muuton aikoihin

Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin 1808-1809 sota ja sen seurauksena Ruotsin itäiset läänit (Suomi) liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Vuosina 1809–1917 Suomi siis kuului Venäjän keisarin alaisuuteen. Suomen suuriruhtinaskuntaa hallitsi Pietarista käsin Venäjän keisari. Suuriruhtinaskunnassa Venäjän keisaria edustivat kaksijakoisesti Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen senaatti. Venäjän keisarin korkeimpana edustajana kenraalikuvernöörin asema oli merkittävä, hän oli maan sotilaallinen johtaja ja osallistui myös senaatin toimintaan. Senaatilla puolestaan oli lähinnä neuvoa-antava rooli, se sai esitysoikeuden vasta vuonna 1886. Suomalaisilla oli sisäisen keskus-, alue- ja paikallishallinnon lisäksi käytössä muun muassa omia postimerkkejä (1856–), oma raha vuodesta 1860 ja oma armeija. Suomen kartta 1900

Väestö kasvoi voimakkaasti vuosina 1810–1870 mutta maatalous oli heikosti kehittynyt ja viljan viljely vajavaista, nämä johtivat yhdessä huonojen säiden kanssa vuosina 1867–1868 vakavaan ruokapulaan ja nälänhätään. Vuoden 1867 viljasato ja perunasato epäonnistuivat lähes täysin. Toukokuussa satoi lunta ja sitä oli maassa vielä kesäkuussakin. Leipäviljasato menetettiin syyskuun 1867 ankaran pakkasyön seurauksena. Suomessa oli puutetta viljasta eikä ulkomaista viljaa saatu riittävästi maahan, koska meret jäätyivät ennenaikaisesti. Rautatieyhteys Pietarista Suomeen oli vielä kesken. Hätäruoan ja viimeisten ruokavarastojen avulla selvittiin jotenkuten yli ankaran talven 1868. Seuraava kevät oli harvinaisen lämmin jo huhtikuussa. Jo talvella suomalaisia kuoli nälkään, mutta maalis-elokuussa 1868 suomalaisia menehtyi 10 000–25 000 henkilöä kuukaudessa nälkään ja tauteihin. Tautia aikalaislääkärit kutsuivat lähinnä lavantaudiksi. Jälkikäteen on arvioitu, että kyseessä oli lavantauti, pilkkukuume, toisintokuume tai influenssa. Epidemia lähti liikkeelle Pietarista ja kulkeutui sotaväen mukana Suomeen, aluksi mm. Hämeenlinnan kasarmeille. Ihmisiä lähti kerjuu- ja pakomatkoille, ja heitä majoitettiin ahtaisiin väliaikaistiloihin. Niissä tautiepidemia levisi ja iski nälän heikentämiin vaeltajiin ja ympäristön asukkaisiin kohtalokkain seurauksin.

Suomessa alettiin liikenneväyliä rakentaa ja kunnostaa 1850-luvulla. Saimaan kanava valmistui vuonna 1856. Rautatieverkko kehittyi nopeasti. Vuosina 1862–1881 valmistui päärunko Pietari–Viipuri–Kouvola–Riihimäki–Helsinki sekä Riihimäki–Tampere, Riihimäki–Hanko ja Tampere–Turku -radat. Savon radalla ensimmäiset junat alkoivat liikennöidä 1889. Rautatiet liitti eri puolille maata syntynyttä teollisuutta toisiinsa ja satamiin sekä tehosti maataloustuotteiden kuljetusta maan sisällä ja ulkomaille. Vuodesta 1859 alkaen kauppoja oli mahdollista perustaa myös maaseudulle. Nämä kaupat olivat oikein monipuolisia; samasta kaupasta saattoi ostaa muun muassa hevosen valjaita, öljylamppuja, suolaa, kahvia, posliiniastioita, tehdaskankaita ja rusinoita. Metsäkaupoilla vaurastuttuaan talolliset saattoivat myös lähettää lapsensa kaupunkien oppikouluihin. Metsärahoja käytettiin myös maatalojen tehostamiseen. Isännät ostivat taloon höyryvoimalla toimivan lokomobiilin, jolla pyöritettiin puimakonetta. Se oli tehokkaampi kuin perinteinen riihessä puinti. Uudet tehdasvalmisteiset rauta-aurat muokkasivat peltoja tehokkaasti. Maaseutu oli siirtymässä omavaraistaloudesta rahatalouteen, jossa ostettiin ja myytiin rahalla. Rautatiet kuljetti myös ihmisiä satamiin ja niiden kautta siirtolaisiksi maailmalle.

1906 tuli Suomeen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naiset saivat äänioikeuden. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestetään 1907.
1910 keisari Nikolai II antoi manifestin, jonka nojalla Suomi asetettiin Venäjän lainsäädäntöjärjestyksen alaiseksi. Eduskunta lähetti keisari Nikolai II:lle anomuksen Suomen perustuslakien pysyttämiseksi voimassa.
Toinen sortokausi: Venäjän duuma hyväksyi yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisen Suomeen. Keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan sen jälkeen, kun puhemies P. E. Svinhufvud oli ilmoittanut 23. syyskuuta, että ”Suomen eduskunta ei voi, maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä valtiopäiväkutsussa annettujen tehtävien täyttämiseen”.

Helmikuun vallankumous Venäjällä 1917 lopettaa viimeisetkin sortotoimet. Keisari syöstään vallasta 16. maaliskuuta.
Heinäkuussa 1917 Eduskunta julistetaan korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa ja 6.12.1917 Suomi julistautuu itsenäiseksi. 31.12.1917 Venäjän bolševikkihallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden.

Marraskuussa 1917 puhkesi viisipäiväinen yleislakko, joka johti verisiin yhteenottoihin. Lakon jälkeen osapuolet olivat entistä kauempana toisistaan. Lakon aikana ja sen jälkeen punakaartien ja suojeluskuntien perustaminen kiihtyi entisestään. 1918 Suomessa sisällissota, jossa osapuolina valkoiset ja punaiset. Punaiset hallitsivat eteläistä Suomea ja valkoiset pohjoista Suomea. Venäjä tuki punaisia antamalla heille aseistusta ja Saksa tuki valkoisia lähettämällä Etelä-Suomeen joukkoja (n.13 000). Ratkaisevat taistelut käytiin kaupungeissa: Tampere, Viipuri, Lahti ja Helsinki. Taistelut päättyivät valkoisten voittoon.

Amerikan historiaa 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa

Etelä-Dakota on 1889 Yhdysvaltoihin liitetty osavaltio. Black Hills (Mustat vuoret) alueen väestö oli Sioux-intiaanien heimoon kuuluvia Lakota -intiaaneja 1770-luvulta alkaen. Cheyenne-intiaanit siirtyivät alueelta länteen päin. 1861 Dakotan territorio perustettiin. 1872 rautatie ulottui alueen pääkaupunkiin asti (Yankton) ja se toi alueelle uudisasukkaita Saksasta, Irlannista, Venäjältä ja Skandinaviasta. 1889 Dakota jaettiin kahtia ja näin syntyi USA:n kaksi uutta osavaltiota: Pohjois- ja Etelä-Dakota. Viimeinen suuri yhteenotto valkoisten ja intiaanien välillä tapahtui 1890 kun 300 Siux-heimoon kuuluvaa surmattiin (enimmäkseen naisia ja lapsia) ja 25 valkoista menetti henkensä (Wounded Knee Massacre).

Lead, SD
Kaupunki perustettiin 1876, kun alueelta löytyi kultaa. Kuuluisin kultakaivoksista oli Homestake Mine. Kaivos perustettiin 1877 ja kaivostoiminta lakkasi vasta vuonna 2002. Nyt turistit pääsevät tutustumaan siihen. 1900-luvun alussa Leadissä asui noin 950 suomalaista ja miehet työskentelivät talvisin kaivoksissa ja kesäisin maanviljelijöinä ja naiset apulaisina. Vuonna 1910 Leadin asukasluku oli yli 8000. Kaivokset loi töitä kaupunkilaisille: mainarit, kauppiaat, palvelusväkeäkin tarvittiin. Toisen maailmansodan aikaan kultakaivos ei ollut toiminnassa, mainarit menivät töihin kuparikaivoksiin, tai armeijan palvelukseen.

Mustilta vuorilta (Black Hills) löytyi kultaa 1874. Siitä seurasi ryntäys alueelle. Deadwood oli kuuluisa villistä menostaan, laittomuuksista, saluunolistaan ja prostituutiosta. Vuonna 1879 tuli tuhosi lähes koko Deadwoodin kaupungin. Toinen tulipalo riehui kaupungissa vuonna 1959. Vuonna 1961 kaupunki julistettiin historialliseksi kohteeksi.

Klondike, Alaska
Tieto kultalöydöstä saavutti Yhdysvallat vasta vuonna 1897, jolloin noin 6 000 ihmistä saapui Klondikeen. Matka Klondikeen muun muassa vuorisolien yli oli vaarallinen kylmyyden ja nälän uhan takia. Elämä Klondikessa oli yleensä pelkkää kovaa työtä, ja vain jotkut rikastuivat kullalla. Kallen Suihkosen Amerikan sukulaiset ovat kertoneet, että Kalle kävi Selma vaimonsa veljen kanssa kaivamassa kultaa Klondikesta ja löysikin sitä, koska palasi kotiin 30 000 dollarin arvosta kultaa mukanaan!

Deadwoodin kuuluisuuksia:
Bill Hickok
James Butler "Wild Bill" Hickok oli legendaarinen hahmo Amerikan villissä lännessä. Vuosina 1872 - 1874 Bill kulki Buffalo Bill Codyn kanssa esiintymässä tämän "Scouts of the Plains" -näytöksen mukana - tämän näytelmän jälkeen Cody alkoi kiertää vasta varsinaisen Wild West Shown kanssa. Bill ystävystyi Calamity Janen kanssa Deadwoodin kaupungissa. Wild Bill Hickok kuoli vuonna 1876 pokeripelin jälkeisissä kahinoissa voitettuaan ässäparilla ja kasiparilla, eli Kuolleen miehen kädellä. Hickokin ampui mies nimeltä Jack McCall. Hänet hirtettiin murhasta.
Calamity Jane
Vuonna 1876 Calamity Jane muutti Etelä-Dakotan Deadwoodiin ja aloitti kiertueuran villin lännen show'ssa. Tällä uralla hän vietti vuoteen 1901, jolloin hän sai potkut show'sta. Tämän jälkeen Jane asettui eläkkeelle Deadwoodiin. Jane kuoli keuhkokuumeeseen 51-vuotiaana. Hänet haudattiin toiveidensa mukaisesti Wild Bill Hickokin viereen Mount Moriah Cemetery hautausmaalle, Deadwoodiin.

Deadwoodin historiaa Amerikan legendojen sivustolla.

Suuri lamakausi

Yhdysvaltain historian synkimpiä vuosikymmeniä on 1930-luku. Jo 20-luvun lopulla suuret pölymyrskyt lamauttivat maatalouden ja maataloudesta alkanut lama (Great Depression) levisi teollisuuteen. Suuren laman sai aikaan keinotekoinen rahan tarjonnan lisäys, jonka USA:n keskuspankki kehitti 1920-luvun aikana. Lama johti tuotannon ja bruttokansantulon romahdukseen Yhdysvalloissa. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 prosentin. Talous elpyi entiselleen vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Toinen maailmansota

Kotirintamalla Yhdysvallat pääsi muita sotaan osallistuneita maita vähemmällä. Sotatarviketeollisuus toki kasvoi ja muodollisesti oli voimassa tavarasäännöstelykin. Todellisuudessa juuri mitään ei tarvinnut säännöstellä. Kasvanut sotatarviketeollisuus tarjosi runsaasti työpaikkoja ja naisia siirtyi raskaan teollisuuden töihin yhä enemmän, kun miehet olivat rintamalla. Lamakausu väistyi ja monille perheille sota merkitsi uutta vaurauden aikaa. Kotirintamalla sodasta kärsivät eniten etniset vähemmistöt, mikä ei sinänsä ollut uutta yhdysvaltalaisessa järjestelmässä. Toisen maailmansodan jälkeen USA oli johtava valtio maailmassa.